Neurodiversiteettiä havainnollistava kuvituskuva lankapunoksesta, joka koostuu useista erivärisistä langoista.

Kun työnantaja huomioi neuromoninaisuuden, kaikki hyötyvät

Vieraskynä, Katariina Rönnqvist, TEK, 20.11.2023

Autismikirjosta, ADHD:sta ja muista neurologisista häiriöistä ja poikkeavuuksista liikkuu yrityksissä vanhentunutta tietoa. Ohjelmistoyritys Codeo avasi keskustelun neuroepätyypillisestä asiantuntijatyöstä tilaisuudessaan lokakuun lopussa.

Maailma on rakennettu sen mukaan, mikä sopii 80 prosentille ihmisistä. Melutaso, hyvä valaistus, miltä penkki tuntuu ja auton ajettavuus. Nämä ovat esimerkkejä arkisista asioista, jotka on säädetty neurotyypillisten ihmisten mukaan. Neurotyypillisyys tarkoittaa, että ihmisellä ei ole neurologisia häiriöitä tai poikkeavuuksia.

Näin argumentoi Toisintekijät-yrityksen neuropsykologisten kysymysten asiantuntija Tero Jääskeläinen. Hän puhui 27.10.2023 Neurodiversiteetti asiantuntijatyössä -tilaisuudessa. Neurodiversiteetti tarkoittaa sitä moninaisuutta, miten me ihmiset aivojamme käytämme ja miten aivomme toimivat. Tilaisuuden pääjärjestäjä oli ohjelmistoyritys Codeo Oy, muut järjestäjät olivat yrityksiä ja yhteisöjä, jotka edistävät tietoutta neuromoninaisuudesta. Tilaisuudessa kuultiin myös useita kokemusasiantuntijoita. Myös Tekniikan akateemiset TEK oli mukana tilaisuuden järjestämisessä.

Codeon vastuullisuusjohtaja Tommi Ahon mukaan neurodiversiteetti on työelämässä, ehkä jopa yhteiskunnassa yleisemmin sokea piste. Aiheesta liikkuu Ahon mukaan vanhentunutta tietoa ja vääriä luuloja. Väärinymmärrykset puolestaan voivat aiheuttaa turhia ristiriitoja.

– Oikealle tiedolle on yrityksissä tarvetta, hän totesi tilaisuudessa.

20 % ideoi laatikon ulkopuolella

Tero Jääskeläisen mukaan normit sosiaaliselle vuorovaikutukselle perustuvat neurotyypillisten tapaan käyttäytyä. Esimerkkinä tästä tapa, jolla työpaikalla on sopivaa toimia.

– Nämä normit vangitsevat ajattelua. Tietynlainen asiallinen kohtelu on toki vaadittava töissä, mutta onko sen lisäksi toimittava aina niin kuin on toimittu ennenkin, Jääskeläinen kysyi.

Ihmisistä noin 20 prosenttia on Jääskeläisen mukaan neuroepätyypillisiä. Osalla heistä täyttyy kriteerit diagnoosiin, osalla ei. Diagnooseja ovat esimerkiksi ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö tai autismikirjon häiriö. Autismikirjo kuvaa autismin moninaisuutta ja autismikirjon häiriö on uusi diagnoosinimike erilisille autismikirjoon kuuluville diagnooseille, kuten autismi ja Aspergerin oireyhtymä.

Koska nämä 20 prosenttia ihmisistä tarkastelevat neurotyypillisten maailmaa tavallaan sen ulkopuolelta, heiltä voi syntyä laatikon ulkopuolisia ideoita ja innovaatioita, Neurodiversiteetti asiantuntijatyössä -tilaisuudessa todettiin.

Esimerkiksi Autismiliiton mukaan autismikirjoon liittyy vahvuuksia, kuten hyvä kyky havaita yksityiskohtia, keskittyä ja ratkaista monimutkaisia ongelmia. Jotta neuroepätyypillinen ihminen saa vahvuutensa työelämässä hyödynnettyä, hän saattaa tarvita työympäristöönsä muokkauksia.

Esimerkiksi aistiyliherkkä saattaa kaivata rauhallista, ärsykkeetöntä työtilaa kun taas toisella tapaa neuroepätyypilliselle voi olla erityisen tärkeää, että tiimin tehtävänannot ovat selkeitä ja aikataulu on annettu ajan yksiköissä eikä esimerkiksi sanallisesti ”kohta”, ”nopeasti” tai ”asap”. Esimerkkejä Neurodiversiteetti asiantuntijatyössä -tilaisuudessa listasi Johanna Vuori-Karvia, inhmillisen turvallisuuden asiantuntija.

Tällaisten muokkausten ei ole tarkoitus olla neuroepätyypillisten suosimista, vaan järjestelyistä voivat hyötyä kaikki. Esimerkiksi selkeät tehtävänannot ja aikataulut tuskin olisivat neurotyypillisistäkään pahitteeksi.

Joskus eri yksilöiden tarpeet vaikka työympäristön suhteen voivat olla keskenään ristiriidassa. Tärkeintä Jääskeläisen mukaan kuitenkin on, että jokainen kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.

– Jokainen voi aloittaa 5K-mallin avulla: kysy, kuuntele, kunnioita, kannusta ja kiitä.

Johtaja voi tukea tai tuhota työkykyä

Ylilääkäri Jan Schugk puhui Neurodiversiteetti asiantuntijatyössä -tilaisuudessa neurokirjosta eli neurokehityksellisistä häiriöistä työeläkevakuuttajan näkökulmasta. Hän arvioi Työeläkeyhtiö Varmassa ihmisten työkykyä ja oikeutta esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hänen tavoitteensa on, että työelämä tuntuu paikalta, johon jokainen haluaa ja pystyy menemään.

Johtamisella ja työyhteisöllä on Schugkin mukaan suuri merkitys siihen, onko henkilöllä mahdollisuus tehdä tiettyä työtä tietyssä työyhteisössä.

– Esihenkilötyön merkitys korostuu siinä, pysymmekö työkykyisinä.

Neurodiversiteetti asiantuntijatyössä – katso tallenne!

Miten ihmisten moninaisuudesta saadaan yritysten vahvuus? Miten luodaan työympäristö, jossa kaikki voivat päästä parhaimpaansa? Katso Neurodiversiteetti asiantuntijatyössä -tilaisuuden tallenne, niin kuulet aiheesta lisää. Suoraa lähetystä seuraamaan ilmoittautui yli 1 400 ihmistä ja osallistujien palautteen mukaan tapahtuma koettiin erittäin hyödylliseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *