Ohjelmistojen toimitusketjuihin kohdistuvat hyökkäykset ovat lisääntyneet, ja yritysten on voitava luottaa käyttämiinsä palveluntarjoajiin. Pelkkä lupaus ”tietoturva-asioiden huomioinnista” ei enää riitä. Erityisesti EU:n NIS2-direktiivi vaatii kriittisten alojen toimijoita (ja heidän toimittajiaan) huolehtimaan turvallisista toimintatavoistaan.

Tämä tarkoittaa, että yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että sen käyttämät ohjelmistot ja palveluntarjoajat noudattavat asianmukaisia tietoturvakäytäntöjä.

Secure by Design ohjaa turvalliseen prosessiin

Center for Internet Security (CIS) on julkaissut yhteistyössä SAFECoden kanssa Secure by Design (SbD) -viitekehyksen riittävän turvallisuustason määrittelyyn ja seurantaan. Viitekehys rakentuu NIST:n Secure Software Development Framework (SSDF, SP 800-218) -standardin päälle, joka on laajasti hyväksytty viitekehys turvallisen ohjelmistokehityksen käytännöille. Tavoitteena on varmistaa, että turvatoimet ovat oikeassa suhteessa riskeihin ja liiketoiminnan tarpeisiin. CIS auttaa yrityksiä siirtymään “toivotaan toivotaan” -mallista hallittuun riskienhallintaan.

NIS2:n näkökulmasta SbD on erinomainen tapa osoittaa, että yritys on toiminut oikeasuhteisesti ja asianmukaisesti.

Kuusi osa-aluetta kattavat ohjelmiston koko elinkaaren

CIS-opas nostaa esiin kuusi kriittistä osa-aluetta, jotka auttavat täyttämään myös NIS2-vaatimukset:

1. Turvallinen suunnittelu. Ohjelmiston toiminnot, rakenne ja arkkitehtuuri, jotka mahdollistavat turvallisen toteutuksen.

2. Turvallinen kehitysprosessi. Ohjelmiston komponenttien valmistusprosessi ja varmistus siitä, ettei niihin jää järjestelmää vaarantavia heikkouksia.

3. Turvalliset oletusasetukset. Prosessi, jolla luodaan turvalliset konfiguraatiot ja asetukset, jotka ovat käytössä oletuksena kaikissa asennuksissa.

4. Toimitusketjun turvallisuus. Prosessi, jolla varmistetaan, etteivät kolmansien osapuolten komponentit (kuten kirjastot) vaaranna tuotteen tai palvelun turvallisuutta.

5. Koodin eheys. Toimenpiteet, joilla suojaudutaan pahantahtoisilta muutoksilta (esim. koodin peukaloinnilta) kehityksen ja valmiin ohjelmiston toimituksen aikana.

6. Haavoittuvuuksien hallinta. Vakioidut toimintatavat, jotka tukevat haavoittuvuuksien raportointia ja nopeaa korjaamista sekä varmistaa, että opit hyödynnetään tuotteiden ja prosessien parantamiseen.

Secure by Design (SbD) on organisaation vastuulla

Turvallinen ohjelmistokehitys ei ole pelkästään ”tietoturvatiimin” tai koodareiden vastuulla. Se tulee huomioida organisaation eri tasoilla:

Johto ja tuoteomistajat: NIS2 korostaa johdon vastuuta. He päättävät resursoinnista ja hyväksyvät jäännösriskit.

Kehittäjät: Vastaavat turvallisista koodauskäytännöistä.

Hankinta: Vastaa siitä, että toimittajilta vaaditaan näyttöä turvallisesta kehityksestä jo kilpailutusvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi: SBOM (Software Bill of Materials) -luettelo käytetyistä komponenteista, dokumentoitu haavoittuvuuksien hallintaprosessi sekä kuvaus käytetyistä kehitystyökaluista ja tietoturvatestauksesta.

Miten määritellä se kuuluisa ”riittävä taso”?

Secure by Design on yrityksen toimintamalli, ei jotain mitä koodataan tuotteeseen. Kun tunnustamme täydellisyyden mahdottomuuden, voimme keskittyä siihen, mikä on oikeasti merkityksellistä: hallittuun riskiin, lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen ja läpinäkyvään arvoa tuottavaan toimintaan.

Riittävä taso on myös organisaatiokohtainen. CIS-opas jakaa organisaatiot kolmeen kehitysryhmään (DG1–DG3) sen mukaan, minkälaisia ohjelmistoja organisaatio käyttää ja kehittää. Ryhmän DG1 yritykset käyttävät pääosin valmissovelluksia, DG2 yhdistelee räätälöityä ja kolmannen osapuolen koodia, ja DG3 investoi merkittävästi omaan ohjelmistokehitykseensä. Esimerkiksi pieni startup, joka myy omaa SaaS-tuotettaan, voi olla DG3, kun taas suuri yritys, joka pyörittää liiketoimintaansa pelkillä valmissovelluksilla, voi olla DG1. Vaatimukset ja odotettavat todistusaineistot skaalautuvat kehitysryhmän mukaisesti, mutta perusodotukset koskevat kaikkia.

CIS:n SbD-viitekehys muuttaa epämääräisen tietoturvakeskustelun faktapohjaiseksi ja mitattavaksi. Silloin päätöksenteko perustuu tietoon, mikä on olennaista myös NIS2:n näkökulmasta.

Ota yhteyttä, kun haluat keskustella turvallisesta ohjelmistokehityksestä! Voimme auttaa teitä sen toteutuksessa ja hallinnassa.

Artikkeli Onko ohjelmistosi ”Secure by Design”? – Mikä on riittävää ja realistista? julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.

Antti Kalliokoski nimetty Head of AI:ksi

Olemme nimittäneet Antti Kalliokosken Codeon Head of AI:ksi. Antti vastaa yhtiön tekoälyliiketoiminnasta sekä vastuullisen tekoälyn käytännöistä.

Hänellä on yli 15 vuoden kokemus vaativista projekteista erityisesti terveydenhuollon, turvallisuuskriittisten järjestelmien ja dataintensiivisten ratkaisujen parissa. Antti on erikoistunut LLM-teknologioihin, AI-arkkitehtuureihin sekä tietosuojaan ja sääntelynmukaisuuteen. Hänellä on alan keskeiset sertifikaatit (AIGP, CIPP/E, CIPT).

Janne Uusilehto strategiseksi neuvonantajaksi

Samalla Janne Uusilehto on aloittanut Codeon strategisena neuvonantajana. Hän työskentelee johdon kanssa kehittäen tekoälyn hallinnan, kyberturvallisuuden ja compliance-osaamisen strategiaa.

Jannella on yli 20 vuoden kokemus Googlen, Microsoftin ja Nokian kaltaisista teknologiayhtiöistä. Hän on ollut rakentamassa globaaleja tietosuoja- ja turvallisuuskäytäntöjä sekä johtanut laajoja riskienhallinnan kokonaisuuksia. Hän tuo Codeolle vahvan kyvyn muuttaa turvallisuus ja sääntely konkreettisiksi, liiketoimintaa tukeviksi ratkaisuiksi.

Turvallinen AI kehityksen ytimessä

Codeolla autamme asiakkaitamme kehittämään tekoäly- ja ohjelmistoratkaisuja, jotka ovat turvallisia, skaalautuvia ja sääntelyn mukaisia – mahdollistaen asiakkaan toiminnan tehostamisen ja kestävän kilpailuedun.

Ota yhteyttä niin selvitämme miten voisimme auttaa juuri Teitä ohjelmistoratkaisunne toteutuksessa.

Lisätiedot:
Antti Kalliokoski: esittely, LinkedIn
Janne Uusilehto: esittely, LinkedIn

Artikkeli Codeo panostaa turvalliseen ohjelmisto- ja tekoälykehitykseen julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.

Kun organisaatio ottaa ulkopuolisen ohjelmistokehittäjän mukaan projektiin, kyse ei ole pelkästään lisäkapasiteetista. Samalla mukaan tulee myös toimittajasuhde, joka vaikuttaa asiakkaan tietoturvaan, riskienhallintaan ja viime kädessä asiakkaan oman palvelun luotettavuuteen.

Ohjelmistokehityksessä kehittäjillä on usein pääsy kriittisiin järjestelmiin, kehitysympäristöihin, lähdekoodiin ja tietoon. Jos kumppanin omat käytännöt tietoturvan, riskienhallinnan tai jatkuvuudenhallinnan osalta ovat heikot, voi syntyä tilanne, jossa ulkoinen toimittaja muodostaa asiakkaalle uusia riskejä.

Ajattelemme, että kumppanuuden pitäisi toimia päinvastoin.

Hyvä kumppani ei lisää asiakkaan riskiä – vaan pienentää sitä. Tämä tarkoittaa, että kumppanin omat toimintatavat, prosessit ja osaaminen tukevat asiakkaan vaatimuksia ja tavoitteita turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näin asiakkaan ei tarvitse huolehtia kaikkien asioiden varmistamisesta yksin.

Toimitusketjun turvallisuus ja NIS2

Monet asiakkaamme ovat yhteiskunnassa tai elinkeinoelämässä kriittisiä toimijoita, joiden tulee huomioida Kyberturvallisuusdirektiivi NIS2. Direktiivin mukaisesti organisaation on arvioitava myös toimitusketjunsa toimintatapoja – ei vain omiaan.

Turvallisuus on siis yhteistyön tulosta. Se on yksi keskeinen syy siihen, miksi olemme Codeolla päättäneet kehittää myös omaa toimintaamme NIS2:n periaatteiden mukaisesti. Vaikka direktiivi ei suoraan velvoitakaan meitä, niin toimimalla sen mukaisesti luomme asiakkaillemme lisäarvoa kyberturvallisuudessa, sääntelynmukaisuudessa ja luotettavuudessa.

Hyvä ohjelmistokehityskumppani huolehtii siis paljon muustakin kuin pelkästä koodista. Se huolehtii oman organisaationsa toimintatavoista asiakkaan eduksi:

– Miten riskejä tunnistetaan ja käsitellään
– Miten tietoturvaa johdetaan
– Miten henkilöstöä koulutetaan
– Miten varmistetaan toiminnan jatkuvuus häiriötilanteissa

NIS2 auttaa näiden asioiden systemaattisessa huomioinnissa, ja tuloksena on laadukkaampia ohjelmistoprojekteja sekä turvallisempia ratkaisuja.

Artikkeli Hyvä kumppani ei lisää asiakkaan riskiä – vaan pienentää sitä julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.

Moderni ohjelmistokehitys perustuu pitkälti ulkopuolisiin kirjastoihin ja komponentteihin. SBOM on ohjelmiston “ainesosaluettelo”, joka kertoo, mistä komponenteista sovellus on koottu, mitä versioita käytetään ja mitkä ovat niiden lisenssitiedot. Kun riippuvuudet ovat näkyvissä, ohjelmiston turvallisuutta ja laatua voidaan hallita paremmin.

Miksi SBOM:sta on tullut kriittinen?

Toimitusketjuhyökkäykset paljastivat riippuvuuksien riskit

Viime vuosina tapahtuneet toimitusketjuja hyödyntävät hyökkäykset osoittavat, mitä voi tapahtua, kun organisaatiolla ei ole näkyvyyttä ohjelmistojensa komponentteihin.

Paljon julkisuutta saanut esimerkki on hyökkäys, joka hyödynsi haavoittuvuutta suositussa ja erittäin laajasti käytetyssä Apache Software Foundationin Java-pohjaisessa ohjelmistokirjastossa Log4j. Kirjasto on työkalu lokitietojen kirjaamiseksi ohjelmistosovelluksissa. Kriittinen haavoittuvuus altisti tuhannet sovellukset ja palvelut hyökkäykselle, mutta ongelmana ei ollut pelkästään haavoittuvuus. Ongelma oli myös, ettei moni yritys tiennyt, missä kaikkialla Log4j oli käytössä ja missä versiossa. SBOM olisi mahdollistanut asian nopean tarkistamisen ja korjaamisen.

Sääntely kirittää turvallisuutta

Vuodesta 2021 alkaen Yhdysvaltain julkishallinto on edellyttänyt, että sen hankkimille ohjelmistoille toimitetaan SBOM osana toimitusketjuturvallisuuden vahvistamista.
Se on ohjannut myös suuryrityksiä vaatimaan SBOM:eja alihankkijoiltaan.

Euroopassa toimitusketjuhyökkäyksiin varautumiseen ohjeistetaan mm. Kyberturvallisuusdirektiivissä (NIS2) ja Kyberkestävyyssäädöksessä (CRA).

Sääntelyissä SBOM toimii todisteena siitä, että yritys ymmärtää ja hallinnoi ohjelmistojensa toimitusketjua eikä sisällytä sinne “mustia laatikoita”.

SBOM osana ohjelmistokehityksen työkalupakkia

Software Bill of Materials voidaan toteuttaa joko CycloneDX- tai SPDX-standardin mukaisesti, jolloin riippuvuudet, versiot ja lisenssitiedot saadaan listattua. Käytettävissä on laaja valikoima ko. standardit toteuttavia työkaluja (sekä kaupallisia että avoimen lähdekoodin), jotka integroituvat CI/CD-putkeen.

SBOM voidaan versioida ja tallentaa yhdessä ohjelmiston kanssa ja jokaisesta julkaisusta syntyy uusi SBOM. Haavoittuvuusskannaus on yhdistettävissä SBOM:iin, mikä auttaa nopeassa ongelmien tunnistamisessa ja edistää riskienhallintaa.

Kehittäjille SBOM tarjoaa helpon näkyvyyden riippuvuuksiin, nopean haavoittuvuuksien vaikutusarvion tekemisen, selkeyttä päivitysten hallintaan ja mahdollisuuden teknisen velan vähentämiseen.

Johdolle SBOM:n hyötyjä ovat parempi riskienhallinta ja auditointivalmius, sääntelyvaatimusten täyttäminen, luottamuksen luominen toimitusketjussa ja pienemmät kustannukset kriisikorjauksissa.

Ota yhteyttä, jos haluat keskustella voisimmeko olla avuksesi asiassa!

Artikkeli Mikä on Software Bill of Materials (SBOM) – ja miksi se on ajankohtainen? julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.

Turvalliset ratkaisut eivät synny sattumalta, vaan ne vaativat tietoisia valintoja, osaamista ja sääntelyn ymmärtämistä.

Miksi ohjelmistojen ja tekoälyratkaisujen turvallisuuteen tulee panostaa?

Ohjelmistojen ja tekoälyratkaisujen turvallisuus, tai sen puute, tulee usein ilmi median uutisoidessa esimerkiksi tietomurrosta tai EU:n antamista sanktioista jollekin isolle yritykselle. Ne ovat kuitenkin vain yksittäisiä nostoja turvallisuuden laajasta teemasta.

Turvallisuudesta huolehtiminen on olennainen osa organisaation riskienhallintaa. Heikosti suunnitellut ohjelmistot voivat aiheuttaa ongelmia tietosuojassa, ne voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, vaarantaa toiminnan jatkuvuuden ja asiakkaiden luottamuksen sekä altistaa monenlaisille väärinkäytöksille. Tekoälyjärjestelmät, jotka käyttävät suuria datamassoja, aiheuttavat vielä omat erityishaasteensa niin turvallisuuden varmistamisessa kuin niiden vastuullisessa toiminnassa.

Sääntelyn hyödyt

Sääntely, eli yhteisesti sovitut pelisäännöt, ovat keskeinen työkalu turvallisten ohjelmistojen ja tekoälyratkaisujen varmistamiseksi.

Viime aikoina on tullut – ja on tulossa – voimaan useita EU-tason sääntelyitä. Niiden läpikäynti ja jalkauttaminen osaksi organisaation toimintaa on kieltämättä työlästä. Ne tarjoavat kuitenkin tärkeää apua.

Nopeasti kehittyvässä toimialassa, mitä tietotekniikka todellakin on, yhteisesti sovitut vaatimukset ja standardit selkeyttävät kaikkien osapuolten odotuksia siitä miten asiat toimivat. Ne selkeyttävät myös vastuunjakoa osapuolten välillä. Täten sääntely auttaa luomaan vakaan pohjan, jonka päälle yritykset, yhteisöt ja yksilöt voivat rakentaa oman toimintansa.

Viime vuosina sääntely on onnistunut erityisesti henkilötietojen suhteen, jossa GDPR:llä on nähty olevan globaalit vaikutukset yksityisyydensuojan suhteen. Tekoälyyn liittyvässä sääntelyssä (EU:n AI Act) on puolestaan huomioitu täysin uudenlaisia asioita, kuten AI-ratkaisun monitorointi ja inkluusio, ja onkin mielenkiintoista nähdä millaisia vaikutuksia AI Act:lla tulee olemaan.

Turvallisten ohjelmistojen ja tekoälyratkaisujen toteuttaminen vaatii monipuolista osaamista

Turvallisuutta ei voi lisätä ohjelmistoihin jälkikäteen, vaan sen toteuttaminen kattaa koko ohjelmistokehitysprosessin ja ohjelmiston elinkaaren.

Turvallisuus ja tietosuoja on otettava huomioon jo ohjelmiston ja tekoälyratkaisun suunnitteluvaiheessa (”security by design”, ”privacy by design”). Ohjelmistokehityksessä esimerkiksi salausmenetelmät, haavoittuvuuksien tunnistaminen ja korjaaminen sekä ylläpito on oltava osa ohjelmistokehitystiimin perustaitoja. Tekoälyratkaisujen turvallisuushaasteiden huomiointi vaatii oman erityisosaamisensa.

Turvallisten ohjelmistojen ja tekoälyratkaisujen toteutus edellyttää siis kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Siinä yhdistyy hyvä tekninen osaaminen, ymmärrys sääntelystä ja standardeista sekä tietoinen panostus teemaan. Siten teknologia saadaan palvelemaan meitä parhaalla mahdollisella tavalla ja pystymmme minimoimaan mahdolliset riskit.

Artikkeli Turvalliset ohjelmistot ja tekoälyratkaisut eivät synny sattumalta julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.

Koneen suorituskykyvaatimukset

Ollama + CUDA

1. Hae Ollaman sivuilta (https://ollama.com/) Windowsissa ajettava paketti.

2. Aja ladattu paketti.

3. Tarkista, että Ollama on ladattu ajamalla seuraava komento komentoriviltä:
“ollama –version”

4. Tarkista, että rajapinta on käytössä menemällä selaimella osoitteeseen http://localhost:11434:

Ollama + IPEX-LLM

Varmista, että sinulta löytyy Anaconda asennettuna tai lataa ja asenna se (https://www.anaconda.com/). Voit varmistaa version hakemalla koneeltasi “Anaconda Prompt” ja kirjoittamalla komennon “conda –version”.

Lataa IPEX-llm

1. Avaa ja suorita “Anaconda Prompt” järjestelmänvalvojana. Tätä tarvitaan 3. vaiheessa.

2. Aluksi luodaan virtuaaliympäristö, johon IPEX-llm ladataan:
“conda create -n llm-cpp python=3.11”
“conda activate llm-cpp”
“pip install –pre –upgrade ipex-llm[cpp]”

3. Seuraavaksi alustetaan Ollama komennolla: “init-ollama.bat”

4. Näiden ohjeiden jälkeen on aika käynnistää Ollama virtuaaliympäristössä:
“set OLLAMA_NUM_GPU=999
set no_proxy=localhost,127.0.0.1
set ZES_ENABLE_SYSMAN=1
set SYCL_CACHE_PERSISTENT=1
set SYCL_PI_LEVEL_ZERO_USE_IMMEDIATE_COMMANDLISTS=1
ollama serve”

Huom! Jos saat joko komentoriviltä tai Continuesta muistiin liittyvän virheen (esim. model requires more system memory). Aseta “set OLLAMA_NUM_PARALLEL=1” ennen kun ajat “ollama serve”. Eli:

“set OLLAMA_NUM_PARALLEL=1
ollama serve”

5. Tämän jälkeen Anacondan Prompt-konsoliin pitäisi ilmestyä lokitustekstiä ja Ollaman pitäisi olla käynnissä. Voit tarkistaa tämän avaamalla selaimesta osoitteen: http://localhost:11434

Huom! Kun haluat ajaa Ollaman komentoja, niin avaa toinen komentorivi ja anna “Anaconda prompt” -ikkunan olla päällä. Jos haluat lopettaa ohjelman, niin paina Ctrl + c.

Miten Ollamaa käytetään?

Kielimallin ajaminen Visual Studio Codessa Continuen avulla

Voit ajaa asentamaasi kielimallia Visual Studio Codessa.

1. Asenna Visual Studio Code (https://code.visualstudio.com/).

2. Avaa Visual Studio Code ja klikkaa laajennukset (extensions).

3. Hae nimellä “Continue” ja lataa laajennus.

4. Kun laajennus on ladattu, oikeassa palkissa pitäisi olla Continuen symboli.  Klikkaa sitä ja suunnista asetuksiin.

Miten käyttää Continueta Visual Studiossa

Avuliaat lähteet

Artikkeli Paikallisen kielimallin asennus ohjelmistokehityksen avuksi julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.

Lukuisissa organisaatioissa pohditaan tällä hetkellä, miten houkutella työntekijät palaamaan etätyöstä toimistolle. Taustalla on ajatus siitä, että työ sujuu paremmin, kun työyhteisön jäsenet ovat fyysisesti samassa paikassa.

Etätyöhön liittyy monia tunnistettuja ongelmia, joita taustoittaa kielen, vuorovaikutuksen ja saavutettavuuden asiantuntija Elina Tapio. Yleisesti ottaen etenkin perehdytys ja tutustuminen ruudun välityksellä koetaan hankalaksi. Usein vuorovaikutus etänä tökkii tavalla tai toisella, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin, vaikeuttaa luottamuksen rakentamista tai horjuttaa yhteisöllisyyttä. Lisäksi huonosti toimivat etäkohtaamiset voivat aiheuttaa yli- ja alivirittyneisyyttä, jotka kuormittavat ja vaikuttavat työhyvinvointiin.

Etätyötaidot ovat kuitenkin taitoja, joita voi oppia. Kun etänä tapahtuvaa vuorovaikutusta harjoittelee, etätyö tehostuu ja yhteistyö alkaa sujua paremmin.

Mikki kiinni! -valmennus on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta, jonka takana on Raami kehittämispalveluiden lisäksi Vuorovaikutuspalvelut Kolmion Irja Seilola sekä viisihenkinen viittomakielisistä kuuroista kielen ja vuorovaikutuksen asiantuntijoista koostuva valmentajapooli. Hankkeen missio on muuttaa yritysten toimintakulttuuria, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua vuorovaikutukseen tasavertaisesti.

Valmennuksessa viittomakieliset kuurot valmentajat auttavat mestari-kisällimenetelmällä osallistujia kehittämään omaa kehollista vuorovaikutustaan.

”Viittomakieliset henkilöt ovat käyttäneet videokuvaa välittävää teknologiaa keskinäiseen yhteydenpitoonsa jo 90-luvulta saakka. Heillä on siis etumatkaa meihin muihin nähden, jotka olemme ottaneet videopuhelut käyttöön vasta viime vuosina. Käännyimme viittomakielisten asiantuntijoiden puoleen ja lähdimme tutkimaan, mitkä voisivat olla sellaisia heille sopivaksi hioutuneita vuorovaikutuksen käytänteitä, joista myös ei-viittomakieliset voisivat hyötyä”, Tapio kertoo.

Aholle valmennuksen teema ei ollut ennalta tuttu, mutta hän ymmärsi heti, että aiheesta voisi olla iloa ja hyötyä niin hänelle henkilökohtaisesti kuin koko Codeon väelle. Ihmisläheisyys ja inkluusio ovat Codeolle tärkeitä arvoja. Alussa Ahoa kiinnosti valmennuksessa etenkin mahdollisuus oppia tekemään etävuorovaikutustilanteista osallistujille luontevampia ja miellyttävämpiä ja sitä kautta vaikuttaa työhyvinvointiin ja keskinäiseen luottamukseen.

Aho kertoo saaneensa valmennuksesta myös konkreettisia vinkkejä tekniikkaan ja tilan järjestelemiseen liittyen. Silloin kun vuorovaikutuksessa halutaan käyttää onnistuneesti apuna videokuvaa, on tärkeää panostaa esimerkiksi kameran sijoitteluun, valaistukseen ja taustaan.

Valmennuksen suurin oppi liittyy kuitenkin siihen, miten luoda etäkohtaamiseen rennompi ja vastavuoroisempi tunnelma ja huomioida paremmin toiset henkilöt. Näistä aineksista syntyy nimittäin tärkeää psykologista turvallisuutta.

”Tällaisessa roolissa missä itsekin toimin, eli pitkälti HR:ssä, on tärkeää, että pystyy näkemään ja havaitsemaan mikä kommunikointityyli toiselle sopii ja ehkä yhdessä sanoittamaankin sitä. Se luo paljon hyvää yhteistyötä ja luottamusta viestintään meidän välillä.”

Valmennuksessa saatuja oppeja aiotaan Codeolla hyödyntää jatkossa etenkin perehdytyksissä, mutta myös muissa etänä tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa, olivat ne sitten sisäisiä palavereja tai asiakaskohtaamisia.

Aho aikoo toimia esimerkkinä toisille hyödyntämällä valmennuksesta saamiaan oppeja etäkohtaamisissa. Hän on myös valmistellut codeolaisille pienen videokoosteen, josta he voivat napata käyttöön haluamansa vinkit.

Kirjoittajat:

Johanna Berlin

Johanna Berlin on kirjoittaja ja viestintäalan yrittäjä.

Elina Tapio

Elina Tapio on kielen, vuorovaikutuksen, saavutettavuuden ja kehittämismenetelmien asiantuntija, jolla on vankka pedagoginen osaaminen. Hänen perustamansa Raami kehittämispalvelut Oy auttaa työyhteisöjä purkamaan esteitä sujuvan kommunikaation tieltä konkreettisin, uusimpaan tutkimukseen pohjautuvin keinoin.

Lisätietoja:

Elina Tapio

www.raamioy.fi/

Artikkeli Etätyötaitoja voi harjoitella – Codeolla panostetaan siihen, että jokaisella on mahdollisuus osallistua julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.

Taustaltaan tekoälyasiantuntijamme ovat kokeneita fullstack-ohjelmistokehittäjiä. Heidän osaamiseensa lukeutuu lisäksi tekoälyteknologiat (ML, GenAI, MLOps, DVC, …) sekä tietoturvateknologiat ja -standardit.

Codeon AI Engineer auttaa asiakkaan tiimiä pysymään mukana ja kehittymään tekoälyn hyödyntämisessä. Hän auttaa myös tietoturvan ja tietosuojan (GDPR, AI Act) oikeanlaisessa toteuttamisessa, jotta tekoälyratkaisuista ei aiheudu liiketoiminnallisia riskejä.

Ota yhteyttä niin jutellaan lisää!

Tommi Aho, p. 0445673520, tommi.aho@codeo.fi

Artikkeli Uutta Codeolla: AI Engineer! julkaistiin ensimmäisen kerran Codeo.