Tänä päivänä monimuotoisuuden tunnistaminen ja ymmärtäminen on yksi keskeisimmistä yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavista asioista. Kun haluatte työnantajana luoda aidosti vetovoimaisen ja psykologisesti turvallisen työyhteisön, jossa työntekijät voivat menestyä ja kukoistaa, on tärkeää ottaa huomioon useita erilaisia elämäntilanteita ja haasteita, joita he voivat kohdata. Yksi tällainen vähemmän tunnistettu, mutta sitäkin tärkeämpi näkökulma on tunnistaa ja ymmärtää neurokirjolla olevien lasten ja nuorten vanhempien tilannetta. Tässä blogissa jaan joitakin ajatuksia siitä, miksi tämä on tärkeää, mitä työnantaja voi tehdä ja kuinka vanhempia voi tukea muun muassa empatian ja myönteisen asenteen avulla.
Neurokirjo viittaa neurologisiin erityispiirteisiin, eli ihmisten erilaiseen tapaan aistia, hahmottaa ja jäsentää maailmaa. Ne eivät siis ole sinänsä hyviä tai huonoja, vaan erilaisia. Diagnooseista puhuttaessa mainituiksi tulevat usein esimerkiksi autismi, ADHD, pakko-oireet ja erilaiset oppimisvaikeudet. Koska yhteiskunta on pitkälti suunniteltu neurotyypillisten mukaisesti, niin neuromoninaisten lasten vanhemmat kohtaavat monenlaisia arjen haasteita ja yhteiskunnan ristiriitaisia odotuksia. Neurokirjon perheiden on tunnistettu olevan väliinputoajia yhteiskunnan palvelujärjestelmässä ja he joutuvat usein kamppailemaan riittävän ja oikean avun saamiseksi. (Ulla Särkikangas, 2020)
Työyhteisöllä voi olla oma, ehkä yllättäväkin, roolinsa neuromoninaisten perheiden arjen sujuvoittamisessa ja vanhempien kuormituksen vähentämisessä.
Avainasemassa ovat positiivinen suhtautuminen erilaisuuteen sekä empatia. Tällainen työnantaja voi tehdä mm. seuraavia asioita:
Luo yhteistä ymmärrystä ja lisää tietoisuutta
Työnantajat voivat tarjota henkilöstölle koulutusta neuromoninaisuudesta ja sen eri ilmenemismuodoista ihmisten elämän eri osa-alueilla. Tämä luo organisaatioon yhteistä ymmärrystä näkymättömästä moninaisuudesta ja auttaa rakentamaan yhteistä kieltä erilaisuuden kohtaamiseen arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla. Se auttaa työntekijöitä ja esimiehiä ymmärtämään paremmin, mitä kaikkea neurokirjon piirteet voivat tarkoittaa ja miten jokainen voi omassa roolissaan vaikuttaa myönteisesti. Työantaja voi myös tarjota vanhemmille ennaltaehkäisevästi tukevaa ja voimavaroja vahvistavaa, neuromoninaisuuden syvällisesti ymmärtävää valmennusta ja coachausta. Tällainen uudenlainen henkilöstön hyvinvointia turvaamassa oleva palvelu nostaa jo voimakkaasti päätään kansainvälisesti, vaikka onkin suomessa vielä vähemmän tunnistettu mahdollisuus.
Kuuntele ja ole läsnä
Roolista riippumatta parasta on kuunnella ennakkoluulottomasti ja avoimesti, uteliaasti ja hyväksyen. Työpaikalla jokainen on omalta osaltaan luomassa psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Sellaisessa ilmapiirissä kukin voi avoimesti kertoa siitä, miten he kokevat asioita ja mikä heitä voisi tietyssä tilanteessa auttaa. Ota kuuntelijana todesta ja hyväksyen se mitä kuulet, vaikka kuulemasi olisi oman kokemusmaailmasi ulkopuolelta. Toiselle se on silti todellista. Usein jo pelkkä arvostava kohtaaminen – kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tuleminen – on merkityksellistä ja kannattelevaa. Keskustelun avulla voidaan myös löytää niitä toimintamalleja, joista neurokirjolla olevien lasten vanhemmat eniten hyötyvät.
Joustavuus työaikojen ja käytäntöjen suhteen
Usein neurokirjolla olevien lasten vanhemmat tarvitsevat joustavuutta työaikojensa suhteen. Taustalla voi olla hoitoon tai kuntoutukseen liittyvistä asioista huolehtimista tai esimerkiksi hoitotapaamisten järjestämistä. Ne ovat valitettavasti usein mahdollisia ainoastaan virka-aikaan. Lisäksi vanhemmalla voi olla keskellä päivää lapsen tai nuoren tarpeista huolehtimista tai esimerkiksi lapsen koulunkäynnin tukemiseen liittyviä tehtäviä. Työantajana voit mahdollistaa sallivan ja yhdessä jaettuun luottamukseen perustavan etätyökulttuurin sekä eri tarpeisiin vastaavia, joustavia työaikoja, jotka kaikki auttavat vanhempia tasapainottamaan työn ja perheen tarpeita ja voimaan paremmin.
Näytä esimerkkiä edellä
Työnantajan vastuulla on luoda kulttuuri, jossa jokainen kokee olonsa turvalliseksi. On tärkeä ymmärtää, että neurokirjon perheiden tilanteet ovat usein haavoittuvia ja niihin liittyy paljon erilaisia tunteita. Emme voi koskaan olettaa tai vastuuttaa vanhempia kertomaan arjestaan, mutta voimme omalla esimerkillämme ja omasta haavoittuvaisuudestamme käsin luoda sellaista luottamuksellista ilmapiiriä, joka mahdollistaa asioista puhumisen. Tärkeää on muistaa sekin, että vanhempi on myös vastuussa lapsensa yksityisyyden suojan turvaamisesta, ja sitä on meidän jokaisen kunnioitettava.
Neurokirjolla olevien lasten vanhempien huomiointi on tärkeä askel kohti monimuotoista ja yhdenvertaista työympäristöä. Työnantajien tulisi luoda työympäristö, jossa kaikki työntekijät voivat menestyä ja hyödyntää omia vahvuuksiaan – oli heillä tai heidän läheisillään neuroepätyypillisyyttä tai ei. Kun työnantajana osoitat empatiaa ja myönteistä asennetta, niin autat vanhempia toteuttamaan parhaan potentiaalinsa työpaikalla. Se vaikuttaa heidän keskittymiskykyynsä, sitoutumiseensa, merkityksellisyyden kokemukseen, työssä jaksamiseen ja työn tulokseen. Erityisen tilanteensa johdosta heillä voi olla työyhteisölle tarjottavaksi myös sellaista ymmärrystä, osaamista ja kykyjä, jotka karttuvat vain ja ainoastaan omakohtaisen kokemuksen kautta. Tämä kaikki vahvistaa organisaatiosi kokonaisuutta luoden paremman työilmapiirin ja saaden aikaan positiivisia tuloksia. Empatia ja asenne ovat siis avaimet onnellisempaan ja tuottavampaan työympäristöön – meille kaikille.
Kirjoittaja:
Riikka Seppälä
Riikka on Brené Brownin Dare to Lead opeissa kouluttautunut Dare to Lead fasilitaattori, neurodiversiteettiin, monimuotoisuuteen ja psykologiseen turvallisuuteen syventynyt yritysvalmentaja, neuropsykologinen ratkaisukeskeinen valmentaja ja neurokirjon perheille ja heidän kanssa toimiville ammattilaisille suunnatun Erityisvoimia- verkkoyhteisön toinen perustaja.
Lisätietoja:
Riikka Seppälä