Mitä on palkka-avoimuus?

Tommi Aho, 19.10.2021

Olen mielenkiinnolla seurannut julkista keskustelua palkka-avoimuudesta, mutta se tuntuu valitettavasti junnaavan. Mielipiteet jakautuvat tyypillisesti kahteen leiriin:

  • Palkka-avoimuus on hyvä asia, jotta perusteettomia tuloeroja saadaan kavennettua. (Tyypillisesti työntekijäjärjestöjen näkemys).
  • Palkka-avoimuus on huono asia, koska se on vaikea toteuttaa oikeudenmukaisesti. (Tyypillisesti työnantajajärjestöjen näkemys).

Näistä poikkeavat ajatukset ovat harvinaisia poikkeuksia. Kansalaisten haastatteluissa molemmat näkökannat saavat suuren kannatuksen. Molemmat näkökulmat ovat täysin oikeita ja erittäin hyvin perusteltavissa. Asia ei ole helppo, koska siihen liittyy useita osapuolia, vakiintuneita rakenteita ja valtavasti erilaisia intressejä.

Onko parasta siis jatkossakin vain painaa pää poteroon ja huudella sieltä samoja entisiä fraaseja? Vai onko olemassa joku järkevämpi suunta ja tulevaisuudessa siintävä tavoite, jonka saavuttamisesta kaikki osapuolet hyötyisivät?

Tässä blogissa kerron miksi palkka-avoimuus on tulevaisuudessa erittäin tärkeää niin yrityksille kuin henkilöstöllekin ja miksi palkka-avoimuuden toteutuminen on vain ajan kysymys.

Lopuksi kerron miksi julkaisemme Codeossa palkkamme avoimesti verkkosivullamme ja millaisia hyötyjä ja haasteita asiassa on.

Miksi palkka-avoimuus on voittava strategia?

Teknologinen kehitys ja ilmastonmuutos muuttavat yritysten toimintaympäristöä yhä nopeammassa tahdissa. Kukaan ei voi tietää lähteekö uusi murros liikkeelle jostain sosiaalisesta näkökulmasta, tietyn työvaiheen tehokkuuden parantamisesta tai vaikka rahoituksen logiikan muutoksesta.

Nopea muutos, murros, on toisille huono juttu – ja toisille se on hyvä juttu.

Parhaiten menestyvät yritykset osaavat aistia murroksen mahdollisuuden ja pystyvät luomaan täysin uusia liiketoimintamalleja. Silloin ne voivat kaapata itselleen alan vakiintuneiden toimijoiden liiketoiminnan.

Murrosta hyödyntävän yrityksen innovaatiot, kekseliäät somekampanjat ja erityinen ymmärrys asiakkaan kipupisteestä eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Yrityksen henkilöstöllä on osaaminen niiden keksimiseen. Mitä monipuolisemmat taustat ja osaaminen henkilöstöllä on, sitä parempi. Tämän lisäksi tarvitaan myös motivaatiota ja yhteistyötä – aitoa joukkuehenkeä, jolla yritys ohjataan uudelle kurssille.

Avoimuus luo luottamusta. Luottamus luo toimivan joukkueen.

-Tommi

On olemassa monia hyviä syitä tehdä työtä, mutta palkka on useimmille meistä varmasti se kaikkein tärkein.

Jos työntekijä ei koe, että palkka on oikeudenmukainen suhteessa tehtyyn työsuoritteeseen tai verrattuna muihin vastaavan suoritteen tehneisiin, niin hänellä ei ole motivaatiota antaa joukkueelle parastaan.

Inhorealisimia tai ei, mutta palkka vaan on työntekijän kannalta keskeisin oikeudenmukaisuuden mittari. Palkan oikeudenmukaisuuden voi todentaa avoimuudella. Palkka-avoimuudella.

Tulevaisuudessa tulemme näkemään palkka-avoimuuden laajan toteutumisen. Näin on, koska palkka-avoimilla yrityksillä on motivoituneimmat joukkueet, jotka mahdollistavat yrityksen menestyksen muuttuvassa maailmassa.

Mitä palkka-avoimuus oikeastaan on?

Valtion viroissa ja kunnissa palkka-avoimuus on ollut arkea jo kauan. Esimerkiksi palkkaluokat ovat julkista tietoa, joten kaikki tietävät toistensa palkat ainakin suunnilleen.

Yksityisellä sektorilla palkka-avoimuus hakee vielä muotoaan.

Suomen hallitus on yrittänyt muutamaan otteeseen vauhdittaa avoimuuden lisäystä. Viimeisimmässä työryhmässä on keskusteltu mm. menettelystä, jossa palkkasyrjintää epäilevä työntekijä voisi pyytää toisten työntekijöiden palkkatietoja. Prosessissa voisi olla mukana myös esimerkiksi luottamushenkilö tai tasa-arvovaltuutettu. Kolmikantaisen ryhmän on kuitenkin ollut vaikea saavuttaa yksimielisyyttä, mikä kertoo suuresta vaikeudesta muuttaa vakiintuneita käytänteitä.

IT-alan kokemukseni perusteella palkka-avoimuus onkin asia, jota on vaikea tai ehkä mahdoton johtaa ylhäältä alaspäin, vaan jonka tulee itsekseen kasvaa alhaalta ylöspäin.

Useampi ohjelmistoyritys on kehittänyt oman mallinsa palkka-avoimuuteen. Kaikki ovat kertoneet henkilöstönsä tyytyväisyydestä toteutettuun avoimuusmalliin. Avoimuutta voi olla esimerkiksi

  • tiedetään oman tiimin palkat
  • yrityksen sisällä tiedetään koko henkilöstön palkat
  • työntekijät itse päättävät tiimissä kenelle kuuluisi antaa palkankorotus
  • yrityksen kotisivulla julkaistaan palkkamalli
  • palkka julkaistaan työpaikkailmoituksessa

Avoimuuden lisääminen on siis tärkeää, eikä yhden ”oikean ratkaisun” löytäminen. Yrityksen lähtötilanne ratkaisee sen, miten avoimuutta on järkevin kehittää. Kaikkien on etsittävä oma polkunsa.

Jos valtio haluaa edistää palkka-avoimuutta, niin nähdäkseni porkkana toimisi paljon paremmin kuin keppi.

Palkka-avoimuus Codeossa

Codeon palkka-avoimuus lähti kehittymään ajatuksesta, että rahan ansainta tulee olla oikeudenmukaista suhteessa tehtyyn työhön. Työn luonteesta johtuen palkassamme on siksi kiinteä osuus sekä muuttuva osuus. Kehitimme myös erityisen voitonjaon mallin, jossa yritys ei tee 10% enempää nettovoittoa, vaan ylimenevä osa jaetaan työntekijöille.

Kaikki tietävät toistensa palkat sentilleen.

Aikamme tätä toteutettuamme huomasimme työnhakijoiden tarpeen tietää palkoistamme ja palkkamallistamme. He hyötyvät tiedoista, kun harkitsevat Codeota työpaikkana. Niinpä julkistimme palkkamallimme kotisivullamme ja aloitimme päivittää sinne myös kuukausittaiset palkkatietomme. Sittemmin julkaisimme myös työsopimuspohjamme, mikä on myös olennaista työnhakijoille.

Codeossa kokopäiväistä työaikaa tekevän koodarin palkka (mediaani) oli 6652 euroa kuukaudessa vuonna 2020.

Entä olemmeko olleet tyytyväisiä tähän läpinäkyvyysmalliin? Ehdottomasti! Se auttaa meitä rekrytoinneissa, henkilöstötyytyväisyydessä ja asiakashankinnassa. Mutta ei mallimme sellaisenaan varmasti kaikille sovi. Jokaisen on paneuduttava omansa määrittelyyn.

Palkka-avoimuuden – ja yleisestikin läpinäkyvyyden – lisääminen on haasteellista ja jännittävääkin puuhaa, joka vaatii joskus rohkeutta ja heittäytymistä keskusteluun. Se kuitenkin kannattaa, sillä rahalla ei voi tehdä todeksi niitä arvoja ja yhteishenkeä, jotka palkka-avoimuudella voi saavuttaa.