Mitä codeolainen tekee?

Codeo on kovien koodareiden firma, jossa työt tehdään työajalla. Haastattelimme codeolaisia heidän arjestaan.

Minkälaisia projekteja ja millä teknologioilla teette?

Matti: Teen kuluttajapalveluiden parissa web-kehitystä, johon kuuluu niin back-end- kuin frond-end -devaustakin, sekä palveluiden suunnittelua ja testausta. Pääasiassa koodaan Kotlinilla ja Javascriptin eri frameworkeillä, sekä SQL-tietokannoilla.

Petteri: Työstän tällä hetkellä ammattiliittoihin liittyvää tuotetta C#:lla sekä Reactilla. 

Sami: Olen työskennellyt vuoden 2017 loppupuolelta ison projektin arkkitehtina ja palvelinkehittäjänä. Työni teen pääosin Java-virtuaalikoneen päällä toimivilla kielillä, Javalla ja osin myös Kotlinilla; sovellusrungon muodostaa Spring Boot ja Hibernate. Vaikka projekti on pitkäikäinen, käytössä olevaan järjestelmään kehitetään koko ajan uutta toiminnallisuutta, mikä pitää touhun mielenkiintoisena.

Codeolainen: Olen työskennellyt viimeiset 4 vuotta webbiin painottuvissa projekteissa. Kielinä pääasiassa .NET, C# back ja Vue/React front.

Miten päiväsi etenee?

Matti: Päivissä on rutiinit, joita määrittelevät Scrumin käytännöt. Etätyösuositus ei ole muuttanut hirveästi arkea, koska aikaisemminkin olen tehnyt työtä etänä. Sosiaalisuutta työpäivään tulee esimerkiksi kokousten myötä. Työnantajan ajatus läsnäolon tärkeydestä muuttunut ja etätyö nähdään nyt hyvänä.

Petteri: Aloitan työt aamulla ja lopetan päiväni noin 16-17.00 aikaan. Kesken työpäivää käyn viemässä ja hakemassa lapseni päivähoidosta. Työpäivien aikana minulla on säännöllisiä sessioita kolmen muun kehittäjän kanssa. Minulle työn ja vapaa-ajan tasapainottelu on helppoa, ja sitä edesauttaa se, että ylitöitä ei saa tehdä.

Sami: ​Aamu alkaa useimmiten lapsen viemisellä hoitoon. Arkkitehtina pyrin katsomaan, mitä seuraavaksi on järkevintä edistää, jotta projektin muilta tekijöiltä ei lopu työt kesken. Minulla on myös joka päivä daily-palaverit. Pääasiallisesti projekti on aika vakaa, mutta aina välillä voi tulla hyppimistä.

Codeolainen:Tykkään nousta aikaisin, koska parhaat työtunnit ovat 7.00-10.00. Aamupäivällä vaihdellaan tiimin kanssa kuulumiset ja pyritään ratkomaan mahdolliset ongelmat. Työntekoon kuuluu aktiivinen kommunikointi tiimin ja asiakkaiden kesken. Loppupäivästä pyrin saamaan hommat sellaiselle mallille, että niitä pystyn minä tai joku muu jatkamaan.

Miten konsulttina toimiessa voi yhdistää kahden yrityksen toimintatavat?

Matti: Konsulttina toimiminen ei juurikaan näy jokapäiväisessä työssä. Näkyvin juttu on tuntikirjauksien teko kahteen paikkaan. Yrityksen työntekijöiden ollessa muualla, työskentelen muiden konsulttien kanssa. Aluksi minulla oli ennakkoluuloja, tuleeko eriarvoisuutta konsultin ja yrityksen työntekijöiden välillä, mutta ennakkoluulot karsiutuivat hyvin nopeasti. En juttele hirveesti Codeon toimintatavoista asiakasyrityksen työntekijöiden kanssa, mutta muiden konsulttien kesken tulee välillä asiasta keskusteltua. Tämä on hyvää yhteistyömeininkiä.

Petteri: Codeolta on pyritty koko ajan olemaan yhteydessä. Aikaisemmassa työssä minulla oli useita projekteja samaan aikaan samalle työnantajalle, joten nykyinen malli “yhteen projektiin keskittyminen” helpottaa työskentelyä. Uudessa yrityksessä minut on otettu hyvin vastaan enkä ole kokenut eriarvoisuutta konsulttina.

Sami: Olen tykännyt olla Codeolla, koska meillä hyvin notkeat prosessit. Pystytään järjestämään vapaasti omaa toimintaa ja kaikki on helposti sovittavissa. Codeolla luotetaan, että työntekijä tietää, mitä tarvitsee. Päivittäinen työympäristö on konsultoitavan yrityksen vastuulla. Olen tasa-arvoisessa asemassa sen työntekijöiden kanssa. Konsultti ei tietenkään pääse käsiksi ihan kaikkeen mihin työntekijä, mutta projektitasolla ei ole mitään eroa, onko asiakasyrityksen työntekijä vai konsultti. Minulla on konsultoitavassa yrityksessä henkilökohtainen esihenkilö, mutta häneen suhde on nimellinen. Jos kuitenkin ilmenisi vaikka työpaikkakiusaamista, ottaisin yhteyden sekä esihenkilööni että Codeolla Tommiin.

Codeolainen:Kahden yrityksen toimintatapojen yhdistäminen on helppoa, sillä oikeasti niitä yhdistellään useammankin yrityksen kanssa riippuen projektista. Hyvät tiimit ja prosessit eri yrityksissä sujuvoittavat tekemistä.

Mitkä asiat ovat Codeolla eri tavalla kuin monessa muussa yrityksessä? 

Matti: Byrokratian puuttuminen/minimaalisuus Codeossa positiivista. Monissa muissa firmoissa on tiukkuutta. Codeolla terveyspalvelut ovat paremmat kuin monessa muussa yrityksessä.

Petteri: Erilaiset toimintaperiaatteet – Codeolla on itsenäiset konsultit ja asiakkaalla omat tuotteet sekä projektit. Codeon avoimuus on poikkeava ja myös firman rakenne on poikkeuksellinen. Minulle on ollut helppo muutos avoimuuteen, kun edellinen työnantajakin pyrki siihen. Sain työnhakuprosessissa lämpimän kuvan Codeosta ja vaikutelma on pitänyt paikkansa.

Sami: Byrokratiaa on Codeolla vähemmän ja asioita edistetään avoimesti keskustellen vaihtoehtoja läpikäyden. Codeolla työntekijä on keskiössä, kun taas monessa yrityksessä keskitytään projekteihin, esim. halutaan pitää henkilö projektissa osaamisen takia tai siirretään toiseen projektiin samasta syystä.

Codeolainen: Codeolla ainakin päätöksenteko ja johtaminen on erilaista verrattuna muihin yrityksiin. Päätöksentekoon voi halutessaan myös itse osallistua.

Miten uuden oppimiselle ja kehittymiselle jää aikaa projektien lomassa?

Matti: Codeolla tämä painottuu oman ajan puolelle. Välillä koodaan vapaa-ajalla ja harrastuksesta on ollut hyötyä työssä.

Sami: Periaatteessa on aikaa. Olen sopinut asiakkaan kanssa, että saan käyttää päivän viikossa omaan toimintaan eli Codeon aikaa, jossa voi vaikka opiskella. Käytännössä se aika menee projektityön tekemiseen – onneksi projektissa kuin projektissa on aina myös mahdollisuus oppia uutta. Täysin projektista irrallinen opiskelu tapahtuu sitten vapaa-ajalla. Olen pohtinut, mikä olisi riittävä lisäkannuste opiskeluun.

Codeolainen: Parasta ovat ne hetket, kun voi oppia projektissa jotain uutta. Välillä on otettava erikseen aikaa uuden oppimiselle. Aikaahan on todella niukasti, mutta kyllä sitä aina saa järjesteltyä tarvittaessa.

Koodausalaan liittyy monia myyttejä. Mitkä myytit kumoutuvat työssäsi?

Matti: Moni kokee koodauksen olevan hirveän matemaattista. Heikollakin matemaattisella taustalla pärjää tosi hyvin. Koodaus elämäntapana on vähentymässä, sekä toisaalta myös suhtautuminen mustavalkoisesti “koodaus työnä ja vapaa-aika vapaa-aikana” on vähenemään päin.

Petteri: Ohjelmistokehitys on miesvaltainen ala ja tämä on ihan totta. Asia ovat muuttuneet kovasti uran aikana (7-8v), mutta edelleen miehiä on enemmän. 

Olen törmännyt kahdenlaiseen käsitykseen: 1. koodarit eivät tee yhtään mitään, pari palikkaa vain yhteen 2. koodareilla on salaista tietoa ja mystiikkaa. Todellisuudessa tämä on tavallista työtä, jossa ammattitaito karttuu toistamisella ja kantapään kautta. Koodareissakin erilaisia persoonia. Koodauksen rinnastan nykyään käsityötaitoihin. 

Sami: Sanotaan, että pitää oppia koko ajan uutta, mikä on osittain liioittelua. Olennaista on se, että on perusammattitaito pohjalla, tällöin pystyy tarttumaan uuteen. On tärkeää pyrkiä löytämään se paras tapa ratkaista käsillä oleva ongelma ja soveltaa osaamista uudessa kontekstissa. Työkalut ovat vain työkaluja; uusia kieliä opettelemalla saa sanoja CV:hen, muuta merkitystä sillä ei hirveästi ole. ​Ratkaisevaa on ymmärtää, mitä asiakas tarvitsee ja pyrkiä toteuttamaan ne tarpeet. 

Kun tehdään teknologiavalintoja, ne tehdään sen hetkisellä tiedolla. Eri kieliin liitetään eri stereotypioita, mutta lopulta millä tahansa kielellä voi tehdä hyvää tai huonoa koodia.

​Koodaus elämäntapana -myytti luo ilmapiiriä, jossa työntekijän – tai työnhakijan – oletetaan elävän ja hengittävän koodia. On ihan ok, että työ on vain työtä; vaikka samaa tykkäisi tehdä vapaa-ajalla, ei siihen välttämättä kohdistu suuria intohimoja. Pahimmillaan intohimopuhe avaa mahdollisuuden hyväksikäytölle.

Codeolainen: Ensimmäisenä tulee mieleen superkoodarit, joita en ole tavannut yli 20 vuoden urallani vielä kertaakaan. Ehkä enemmän supernälkäisiä tiedon kerääjiä ja tiimipelaajia, jotka uskaltavat kysyä, kokeilla ja oppia, sekä jakaa tietoa.